15.

Taide ja teoreettisuus

R

Taiteellinen tutkimus on saatettava osaksi muuta tiedeyhteisöä, jotta se kykenisi paremmin olemaan osa sitä prosessia, jossa muovataan kriittistä käsitystä ihmisestä ja hänen ympäristöstään.

Joku viisas on todennut, että elämämme on nykyään multimediaa. Viestimme puheen ja kirjoituksen rinnalla yhä enemmän kuvilla, vidoilla, äännähdyksillä, jopa hajuilla. Tieteellinen tutkimus ja filosofia tulee esiin kuitenkin useinmiten kirjoitettuna tekstinä. Onkin loogista, että filosofista ja teoreettista pohdintaa on syytä tehdä tekstin ohella myös kuvin, sävelin ja multimediana. Tätä seikkaa mietitään nykyään myös korkeampaa koulutusta antavissa taideoppilaitoksissa – muun muassa Taideyliopistoon kuuluvissa Kuvataideakatemisssa, Sibelius-Akatemiassa ja Teatterikorkeakoulussa.

On itse asiassa hiukan outoa, että päivittäisestä medianlukuajastamme valtaosan täyttävässä internetissä ja televisioissa ja muun muassa tietokonepeleissä on niin niukasti älyllisesti haastavia elementtejä. Jätämmekö aivot narikkaan, kun laskemme kirjan pöydälle ja siirymme katselemaan televisiota? Kriittisten asiasisältöjen rinnalla olisi tärkeää haastaa ja uudistaa mediasisältöjä ja teknologioita myös välineellisellä tasolla. Esimerkiksi video- media- ja internet-taide ovatkin alunperin kehittyneet tulkitsemaan näiden välineiden käytön vaikutuksia elämäämme ja kulttuuriimme.


Jätämmekö aivot narikkaan, kun laskemme kirjan pöydälle ja siirymme katselemaan televisiota?


Pintapuolisen viihteen taustalla vaikuttaa monia teknologisia ja sisällöllisiä tekijöitä, joiden syvällinen tuntemus on välttämätöntä paitsi viihteen tekemiseksi, myös sen vaikutusten tunnistamiseksi. Viihteen tekijöillä on Suomessa usein vahva taidealan koulutus ja sen kautta kehittynyt kyky kehittää myös älyllisiä sisältöjä ja haastaa yleisöään. Teoreettinen ja tutkimuksellinen taide on välttämätön kokeilukenttä niin viihteen kuin koko kulttuurin kehittymisen kannalta. Ilman taiteen asettamia haasteita olisimme vaarassa vajota medioiden terävistä kehittäjistä aivottomiksi viihteen kuluttajiksi.

Taiteellinen tutkimus muodostuu vahvaksi sillaksi tässä prosessissa, ja olleessaan elimellinen osa muuta tiedeyhteisöä – niin ihmistieteitä, luonnontieteitä kuin insinööritieteitäkin – se kykenee paremmin olemaan osa sitä prosessia, jossa kriittinen käsitys ihmisestä ja hänen ympäristöstään muodostaa parempia edellytyksiä hyvän elämän tavoittelulle.