11.

Taide on vapauden valtakunta

R

Taiteen vapaus on turvattu perustuslaissa, mutta sen vapauden toteuttaminen ei ole itsestäänselvyys. Toisinaan vapaus täytyy mahdollistaa erilaisin tukitoimin.

Taiteilijat ovat niitä harvoja yksilöitä, jotka voivat ilmaista mitä tahansa tärkeäksi kokemaansa asiaa pelkäämättä työpaikkansa menetystä. Kääntöpuolena on usein se, että työpaikkaa ei ehkä ylipäätänsä ole tai että työstä saatava korvaus voi olla niin lähellä työttömyyskorvausta että ”potkut” eivät juuri haittaa.

Taidealojen koulutuspaikat ovat vuosi toisensa jälkeen suosituimpia. Tämä siitäkin huolimatta, että tulotaso on usein alhainen ja työllistymismahdollisuudet monilla taidealoilla heikonlaiset. Jotkut ovat ehdottaneet, että nuorille pitäisi suunnata valistuskampanja, jotta taidealoille ei hakeuduttaisi turhin toivein. Toisen näkökulman mukaan nuoret tietävät alan realiteetit, mutta priorisoivat taloudellista menestystä enemmän mahdollisuuden toteuttaa itseään ja tehdä työtä taideyhteisön osana.


Kuka saa puhua, kuka saa esiintyä, ketkä pääsevät kerrotuksi?


Taloudellisen menestyksen korostuessa yhä enemmän yhteiskunnassa, taide voi toimia muistutuksena siitä, että suurelle osalle ihmisiä talous on vain yksi osa elämää, ei koko elämän päämäärä. Taide on erilaisissa poliittisissa järjestelmissä toiminut vaihtoehtojen moninaisuuden, ihmisen itsemääräämisoikeuden oikeuden puolesta.

Suomessa taiteen vapaus on kirjattu perustuslakiin. Perustuslain 16. pykälässä todetaan sivistyksellisistä oikeuksista: ”Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.”

Markkinaistuvassa yhteiskunnassa ilmaisunvapaus toteutuu vain, jos sille annetaan edellytykset. On syytä kysyä: Kuka saa puhua, kuka saa esiintyä, ketkä pääsevät kerrotuksi? Kulttuurimme on täynnä erilaisia ryhmiä, vähemmistöjä, myös alistetussa asemassa olevia ryhmiä, joita opimme ymmärtämään vasta kuultuamme heidän tarinansa. Ilmaisunvapaus tarvitsee julkista tukea, koska kaikilla tarinoilla ei ole eikä voi olla markkinointikanavia.